*

Henri Aitakari Mahdollisen maailman suuntaviivoja

Neljäs valtiomahti

Neljäs valtiomahti

Montesquieun vallan kolmijako-opin mukaan ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, toinen on hallinnollinen toimeenpanovalta ja kolmas on edellisiä valvova ja tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos. Tämä jako on länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perusta.

Neljännellä valtiomahdilla tarkoitetaan nykyään lehdistön lisäksi myös muuta mediaa. Nimitys ei ole lainkaan liioitteleva. Median valta on jopa ratkaisevan suuri. Kyse on tietysti siitä, mitä asioita tuodaan ihmisten tietoisuuteen ja mitä ei.

Yle on jo pitkään käyttänyt, jopa vastoin EU:n ohjeita, vaalitenteissään jakoa eduskuntaan kuuluviin ja kuulumattomiin puolueisiin. Tämä jos mikä on vallan väärinkäyttöä. Vaikka maamme puolueet ovat jo historiallisistakin syistä erikokoisia ja -ikäisiä, tulisi niitä kohdella yhdenvertaisesti, kun ne kerran puolueita kuitenkin kaikki ovat. Sen sijaan Yle harrastaa puolueiden jakamista parhaaseen A-luokkaan ja "heikomman aineksen" B-luokkaan sen mukaan, löytyykö puolueelta kansanedustajaa vai ei. Vanha sanonta meni jotenkin niin, että sata kärpästä ei voi olla väärässä...

Media voi halutessaan nostaa tietyt asiat vahvasti esiin ja toisaalta vaieta toiset kuoliaiksi. Tämä asetelma tuli taas esiin, kun Itsenäisyyspuolue vastasi oikeusministeriön lausuntopyyntöön koskien kansalaisaloitemenettelyä. Yli 40 % kansalaisaloitteista saa vain alle 100 kannatusilmoitusta. Tämä johtuu paitsi aloitteista itsestään, myös hyvin vahvasti siitä, mitkä aloitteet media nostaa julkisuuteen ja sitä kautta vilkkaan kansalaiskeskustelun kohteiksi. Tällainen ohjaa kansalaisaloitteen tekijöitä muodostamaan aloitteista populistisia.

Vielä pieni lisäesimerkki median vallasta. Itsenäisyyspuolue valmisteli lokakuun aikana kannanoton, jonka tarkoituksena oli ohjeistaa maamme hallitusta ja eduskuntaa budjetin laadinnassa. Kyseinen kannanotto lähetettiin medialle viikon 44 alussa, ja sen on tähän mennessä julkaissut yksi uutissivusto. Yksikään valtakunnan tärkeimmistä uutisten tuottajista ei ole reagoinut kannanottoon millään tavalla. Kannanotto lähetettiin myös eduskunnalle, joka on ollut kirjaimellisesti mykistynyt sen sisällöstä.

Kannanotto sisälsi varteenotettavia ehdotuksia mm. verotuksen ja työllisyyden suhteen. On huolestuttavaa, jos tällaisille ihmisten hyvinvointia parantaville ehdotuksille on varaa nyrpistää nenää vain siksi, että ne tulevat väärältä taholta, eduskunnan ulkopuolelta. Vaikka ne tulisivat ulkoavaruudesta, ne olisi syytä ottaa tosissaan ja vähintään julkaista. Tässä vielä linkki IPU:n hallituksen kannanottoon: http://www.debaatti.uutisparkki.com/2017/10/30/itsenaisyyspuolue-oikea-o...

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Liitän tähän nyt ne kohdat jotta päästään alkuun niiden kanssa.Toivoisin kriittistä näkökulmaa jokaiseen kohtaan eli siis mitä kukin kohta pahimmillaan voi tarkoittaa.

1) Alv. (etenkin ruoan) selvästi pienemmäksi, tuloverotuksen progressio voimakkaammaksi.

Mistä rahat alv. laskemisen kattamiseen?

2) Työn sivukulut on poistettava työllistämisen edistämiseksi työvoimavaltaisilla aloilla. Niiden tilalle on asetettava automatisoidun tuotannon ns. robottivero.

Mistä rahat sivukuluilla katettavien kohteiden rahoittamiseksi?

3) Alv-velvollisuuden alaraja on nostettava 100 000 euron liikevaihtoon.

Muodostuisiko meille rälssikerros,koska nyt jo moni ostaa yrityksen nimissä itselleen tavaroita. oma ajatukseni kääntyy tässä selkeämmäksi erotteluksi yrityksen ja yrittäjäm välille. Yritykselle 5% yhteisövero ja yrittäjälle normaalit verot. Yritys ei saa olla yrittäjän elämänlaadun maksaja vaan yrittäjä itse maksaa elämälaatunsa verojen jälkeen.

4) Pääomatulojen verotusta on kiristettävä. Veroparatiisien käyttö on kiellettävä ja valuutansiirtovero otettava käyttöön.

Sanktiot?

5) Lapsilisään tuloraja. Suurituloiset eivät tarvitse lapsilisää. Pienituloisten lapsilisää on korotettava.

Miksi suurituloiset näkisivät tämän tasa-arvoisena ?

6) Työaikaa on lyhennettävä ja eläkeikää laskettava, jotta työttömyys saadaan vähenemään.

Mistä rahat tähän?

7) Laadukas julkinen terveydenhuolto takaa kaikkien yhdenvertaisen hoidon. Tätä ei saa vaarantaa sote-uudistuksella. Sote- ja maakuntauudistus tulisi toteuttaa harkiten ja moninkertainen hallinnollinen aluejako pitäisi purkaa. Tärkeää on muistaa, että julkisen palvelutuotannon ainoa tavoite on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, kun taas yksityisen palvelutuotannon tärkein tavoite on taloudellinen hyöty.

8) Syrjäytymisvaarassa olevia on autettava konkreettisin toimin. Köyhtyminen on pysäytettävä ja palvelujen saatavuus varmistettava. Neuvontapalveluihin on panostettava paljon enemmän.

Mitä se konkretia olisi?

9) Taitetusta eläkeindeksistä on luovuttava. Eläkeläisten ostovoimaa on säästöjen nimissä heikennetty monin tavoin, ja monet joutuvat jo tinkimään lääkkeistä tai muusta välttämättömästä. Eläkekatto olisi oikeudenmukaisempi tapa pitää eläkemenot kurissa.

Tulisiko eläkemaksuihin myös katto?

10) Turhaa ja haitallista kulutusta on vähennettävä. Tämä on sekä ympäristön että ihmisen edun mukaista.

Tätä täytyy avata?

11) Ruoka-, energia- ja muu omavaraisuus on turvattava. On syytä mieluummin karsia tuontia kuin lisätä vientiä.

Millä keinoin?

12) Kansallisomaisuuden ja kansallisen infran myyminen on lopetettava välittömästi. Jo myydyt televisiolähetys- ja sähkönjakeluverkko on hankittava takaisin.

Tähän on vaikeampi keksiä mitään kriittistä.

13) Eurosta ja EU:sta on koitunut Suomelle valtavasti kustannuksia ja haittaa, mutta hyödyt ovat jääneet olemattomiksi. Suomella ei myöskään ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin, toisin kuin isoilla jäsenvaltioilla. Rahan luomisen ja sääntelyn oikeus on EU:n myötä yksityispankeilla, joilla on käsittämätön määrä valtaa suhteessa valtioihin. Valtio ei voi EU-säännösten takia rahoittaa omaa toimintaansa, ts. omalta keskuspankilta ei saa lainata käytännössä korotonta rahaa, vaan laina pitää ottaa liikepankeilta, joille on EU-aikana maksettu pelkkiä valtionvelan korkoja yli 70 miljardia euroa. Eroaminen sekä eurosta että EU:sta on välttämätöntä tulevaisuutemme turvaamiseksi. Itsenäinen talouspolitiikka mahdollistaisi etenkin heikossa taloustilanteessa merkittävän määrän mm. yhteiskunnan tuella toteutettuja korjausrakentamisen hankkeita.

Käyttäjän HenriAitakari kuva
Henri Aitakari

Vastauksia edelliseen:
1) Tämä kohta sisältää jo vastauksen eli verotus on järjestettävä siten, että progressio tulee jyrkemmäksi ja esim. peruselintarvikkeiden (kasvikset, juurekset, liha, maito, kananmunat) alv. voidaan poistaa kokonaan. Sitä vastoin haitallisten tuotteiden alv. tulee pitää ennallaan.

2) Samoin tämä kohta sisältää vastauksen eli rahat saadaan automaatiota verottamalla.

3) Jos halutaan kannustaa ihmisiä yrittämään, alv:n alarajaa on nostettava. Jos yhteisövero pudotetaan 5 %:iin, menee sekin vähä, mitä on suuryritysten yhteiskuntavastuusta jäljellä.

4) Sanktiot on määriteltävä lainsäädännössä.

5) Lähtökohtana kaikille tuille on, että niille on tarvetta. Jos perhe tienaa 100 000 euroa vuodessa ei lapsilisä taatusti ole välttämätön. Kyllä tämän hyvätuloinenkin ymmärtää.

6) Jos työn sivukulut poistetaan, työajan lyhennys ei ole kovin suuri ongelma. Lisäksi saadaan nuorempaa työvoimaa, joka on tehokkaampaa ja terveempää.

8) Neuvontapalvelut tuossa jo mainittiin. Ne ovat yllättävän tärkeitä syrjäytymisen estämisessä. Perustulolla varmistetaan kaikkien kohtuullinen toimeentulo. Oma valuutta ja itsenäinen talouspolitiikka auttaisivat suuresti tässä, kuten monessa muussakin asiassa. Niillä yli 70 miljardilla, jotka on käytetty valtionvelan korkoihin EU-aikana, olisi jo aika tavalla ehkäisty syrjäytymistä ja edesautettu mielekästä toimeliaisuutta.

9) En osaa sanoa tulisko eläkemaksuihin katto, ehkäpä. Asiaa sietää miettiä.

10) Jossain vaiheessa kaikesta tuotannosta tulee harkinnanvaraista, koska nykyisenlaista tuhlausta ei voida jatkaa luonnonvarojen ehtyessä.

11) Valtion selvästi nykyistä voimakkaammalla markkinatalouden sääntelyllä. Panostuksilla omaan tuotantoon.

Toimituksen poiminnat