Henri Aitakari Mahdollisen maailman suuntaviivoja

Kyllä Suomi maksaa

Huhut kertovat, että monet EU:n nettomaksajat eivät olisi suostuvaisia omien rahoitusosuuksiensa lisäämiseen Brexitin myötä, eivätkä ole valmiita hyväksymään esitystä EU:n rahoituskehykseksi. Paitsi Suomi. Suomen pääministerin Juha Sipilän mielestä esitys on hyvä ja Suomen tavoitteita on siinä huomioitu. Esitys ei oikein millään muotoa ole Suomelle hyvä, ja Sipilän puheet ovat vain sen selittelyä, että huonomminkin olisi voinut käydä. Tottakai olisi voinut käydä huonommin, mutta Suomella voisi mennä myös paljon paremmin, jos älyttömiin EU-vaatimuksiin ei suostuttaisi lainkaan. Siitä vaihtoehdosta ei kuitenkaan Sipilän hallituksessa saa keskustella. Paremmin pärjääminen ei ole siis edes vaihtoehto nykyhallitukselle.

Pieni kertaus on paikallaan. Suomi alkoi valmistautua EU-jäsenyyteen jo v. 1985, koska sen jälkeen Suomen pankki ei ole rahoittanut valtion toimintoja. Vaikka olemme olleet EU-jäseniä vuodesta 1995, olemme olleet EU:n ikeen alla siis 10 vuotta kauemmin. Tästä on se ikävä seuraus, että valtion on ollut pakko rahoittaa toimintojaan yksityisiltä liikepankeilta ottamillaan lainoilla. Näiden lainojen korkoja on vuodesta 1990 lähtien maksettu n. 75 miljardia euroa.

Tämän lisäksi olemme vuodesta 1995 lähtien olleet lähes koko ajan EU:n nettomaksajia. Nettomaksuosuus on vaihdellut ollen aluksi melko pieni, ja parina vuonna Suomi jopa sai enemmän kuin maksoi. Viime vuosina maksuosuus on kuitenkin kasvanut, ja nettomaksuja on kertynyt yli 6 miljardia.

Vuosittaiset tullimaksumenetykset ovat myös merkittävät. Vuosittain menetämme tullimaksuina n. 200 miljoonaa euroa. Parinkymmenen vuoden aikana tästäkin on kertynyt arviolta 4 miljardia, vaikka vuosittaista vaihtelua tietysti on jonkin verran.

Tämän pikaisen laskelman tulos on, että Suomi on lahjoittanut 75 miljardia pankeille korkomaksuina ja vähintään 10 miljardia EU:lle muuten vaan. Tästä kertyy kaikkiaan 85 miljardia. En puutu nyt tässä niihin verotulojen menetyksiin, joita aiheutuu pääomien vapaan liikkuvuuden takia (ehkä toiset 85 miljardia), mutta jo näidenkin laskelmien perusteella näyttää selvältä, että Suomi on aina valmis maksamaan toisten kulutuksen ja huvit. Sikäli Sipilän näkemykset ovat linjassa aiemman käytännön kanssa.

On perusteltua kysyä, mitä kaikkea tuolla 85 miljardilla eurolla olisi voitu tehdä. On kysyttävä, miksi nykyään halutaan pienentää julkista sektoria. On syytä kysyä, miksi suomalaisella maataloudella menee aina vain huonommin. On aiheellista kysyä, mitä varten sote-uudistusta puuhataan niin innokkaasti. On tarpeen kysyä, miksi Suomi ei toteuta kansalaisiaan hyödyttävää politiikkaa. On pakko kysyä, mihin on unohtunut järjen käyttö.

Kyllä tässä kaikessa tietynlainen järki mukana on. Se löytyy, kun miettii, mitkä tahot tästä toiminnasta hyötyvät.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Suomen kanta ja Pääministeri Juha Sipilän kanta oli ettei Britannian eroa EU-sta saa kompensoida muiden EU-n jäsenmaksun korotuksena mutta yleensä EU jäsenmaksu nousee bruttokansantuottee noustessa.
Blogisti käyttää keppihevosena Sipilää omiin tarkoitusperiinsä.

Käyttäjän HenriAitakari kuva
Henri Aitakari

Seppo Simonen, ei pidä paikkaansa. Jos Sipilän kanta olisi tuo, miksei hän sano, ettei sopimusta voida hyväksyä? Miksi hän sanoo, että "Suomen tavoitteita on huomioitu?"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämän blogin sanoma on soopaa alusta loppuun.

EU:n maksuosuuksien jakautuminen eri jäsenmaiden välillä suhteessa EU:n budjettiin on nollasummapeliä ja nettomaksajat ovat niitä valtioita, joilla on mennyt keskimääräistä paremmin. Nettomaksajan statuksen pitäminen on siis signaali siitä, että Suomi ei sittenkään ole vajonnut pohjamutiin, vakka täkäläisestä synkistelystä muuta voisi päätellä. Nuo vuosittaiset maksut ovat valtion budjetissa "peanuts", joten niitä voi hyvin tarkastella sitä taustaa vasten mitä kaikkea positiivista EU-jäsenyydesta ennen kaikkea kaupan käynnille koituu.

"Menetetyt tullimaksut" ovat virheelliselle perustalle laskettua spekulaatiota. Jos Suomi ei olisi EU:n jäsen, niin nykymaailmassa ei sitä ulkomaankauppaakaan olisi harjoitettu lähestulkoonkaan siinä määrin kuin EU:n puitteissa on toteutunut. Saisit laskea ne tullimaksut huomattavasti alhaisimmista volyymeista.

Ja sitä paitsi yleensä EU:n vastustajat vetoavat siihen, että tullivapaus olisi joka tapauksessa saavutettu ETA-jäsenyyden kautta. Mistäs niitä tulleja sitten olisi sen enempää kerätty?

Vai vastustaako itsenäisyyspuolue jopa vapaakauppasopimuksia, jotta päästään keräämään tulleja? Niitä tulleja muutoin siinä tapauksessa joutuisivat myös suomalaiset tavaranviejät maksamaan kohdemaissa, koska ne pitäisi ottaa huomioon kustannuksissa kilpailutilnateessa sellaisten tuottajien kanssa,joita ne tullit eivät rasita.

Tällaiset kamreerimaiset kustannuslaskelmat eivät kerta kaikkiaan sovellu EU-jäsenyyden vaikutusten tarkasteluun. Oleellisinta on mieltää missä määrin kaupankäynnin helpottuminen on ylläpitänyt elintasoamme verrattuna tilanteeseen, jossa olisimme joutuneet täällä kaukaisessa Impivaarassamme aivan lokeroiduiksi.

On turha vedota johonkin 70-luvun devalvaatiotalouteen ja idänkaupan "siunauksellisuuteen". Niitä vain ei enää ole ja tilanne olisi tyystin toinen. Ajassa pitää pysyä mukana, jos haluaa pysyä hengissä.

Käyttäjän HenriAitakari kuva
Henri Aitakari

Juha Kuikka, omat perustelusi ovat täyttä soopaa alusta loppuun.

JK: ”Nuo vuosittaiset maksut ovat valtion budjetissa "peanuts", joten niitä voi hyvin tarkastella sitä taustaa vasten mitä kaikkea positiivista EU-jäsenyydesta ennen kaikkea kaupan käynnille koituu.”

Et sano kuitenkaan, mitä positiivista siitä sitten koituu, koska et voi sitä tietää, eikä EU-jäsenyys tuo mitään sellaista positiivista, mitä ei voitaisi saavuttaa ETA-sopimuksen avulla.

JK: ”Jos Suomi ei olisi EU:n jäsen, niin nykymaailmassa ei sitä ulkomaankauppaakaan olisi harjoitettu lähestulkoonkaan siinä määrin kuin EU:n puitteissa on toteutunut. Saisit laskea ne tullimaksut huomattavasti alhaisimmista volyymeista.”

Tätäkään et voi tietää, tämä on pelkkää spekulaatiota. Ja mikäli ihmiskunta käyttäytyisi järkevästi, se pyrkisikin vähentämään turhaa tavaroiden kuljettelua paikasta toiseen.

JK:”Vai vastustaako itsenäisyyspuolue jopa vapaakauppasopimuksia, jotta päästään keräämään tulleja?”

Joskus sokea kanakin löytää jyvän. Sitä paitsi, ellet sitä tiennyt, EU kerää tullimaksuja, Kiina kerää tullimaksuja, Yhdysvallat kerää tullimaksuja. Se siitä vapaakaupasta.

JK:”Oleellisinta on mieltää missä määrin kaupankäynnin helpottuminen on ylläpitänyt elintasoamme verrattuna tilanteeseen, jossa olisimme joutuneet täällä kaukaisessa Impivaarassamme aivan lokeroiduiksi.”

Millä tavalla EU-jäsenyys on helpottanut kaupankäyntiä verrattuna siihen, että kuuluisimme pelkästään Euroopan talousalueeseen ilman EU-jäsenyyttä? Olimmeko ennen EU-jäsenyyttä ”Impivaarassa lokeroituneina”? Emme todellakaan.

JK:”On turha vedota johonkin 70-luvun devalvaatiotalouteen ja idänkaupan "siunauksellisuuteen". Niitä vain ei enää ole ja tilanne olisi tyystin toinen. Ajassa pitää pysyä mukana, jos haluaa pysyä hengissä.”

EU-pakotteiden myötä idänkauppaa ei todellakaan ole. En ole vedonnut 70-luvun devalvaatiotalouteen missään kohtaa koskaan. Olen todennut, että valtion pitäisi pystyä keskuspankkinsa kautta rahoittamaan omia toimintojaan. Se ei ole missään tekemisissä devalvaatiotalouden kanssa. Ajassa PITÄISI pysyä, jotta pysymme hengissä, mutta länsimaissa näin ei ole. Ympäristötuhoja vähätellään yhä, vaikka valtameret ovat täynnä muovia, jäätiköt sulavat, aavikoituminen etenee, sademetsiä tuhotaan ja lajien sukupuutto on nopeampaa kuin koskaan. Niin kauan kuin talouskasvun saaminen on ihmiskunnan tärkein tavoite, ei ole juuri toivoa hengissä pysymisestä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Et sano kuitenkaan, mitä positiivista siitä sitten koituu, koska et voi sitä tietää, eikä EU-jäsenyys tuo mitään sellaista positiivista, mitä ei voitaisi saavuttaa ETA-sopimuksen avulla."

Jos tarkastellaan ulkomaankauppaa pelkästään käytännön sujuvuuden kannalta EU-jäsenyys merkitsee aitoa Euroopan sisämarkkinoilla mukana oloa. ETA-jäsenyys ei sitä merkitse. EU-maiden välillä kauppa on täysin vapaata ilman mnkäänlaista byrokratiaa. Kauppatavaran voi lähettää Helsingistä Pariisiin samalla tavalla kuin paketin Porvooseen. (Tietysti joku voi vedota alkoholiostojen kotikutoiseen kontrolliimme, mutta se onkin meidn omaa päätöstämme ...)

Sen sijaan ETA-maiden välillä tavaran joutuu tullaamaan. Useimmissa tapauksissa itse tullitariffi on nolla, mutta tullaus käsittää silti myös tariffioinnin ja muut tullaukseen liittyvät asiakirjat.

Tiedän tämän tarkkaan, koska toimin ulkomaankaupan parissa itsekin. Aito vapaakauppa helpottaa asioiden hoitoa kaikin mahdollisin tavoin, niin ajallisesti kuin kaupan saannin kannaltakin.

"Ja mikäli ihmiskunta käyttäytyisi järkevästi, se pyrkisikin vähentämään turhaa tavaroiden kuljettelua paikasta toiseen."

Ei suinkaan. Kaikilla mailla on omat komparatiiviset etunsa tuottaa sitä mikä on suhteessa luontevinta kyseiselle maalla tai alueelle. Suomen kannattaa tuottaa ja myydä metsäteollisuuden tuotteita ja Kreikan oliiveja, j.n.e. Työnjako luo myös tehokkuutta ja vaurastuttaa koko maailmaa. Globaalin talouden kehittymisen myötä rankin köyhyys on olennaisesti vähentynyt myös kehitysmaissa. Intia on tästä hyvänä esimerkkinä ja Afrikka seuraa perässä.

"Joskus sokea kanakin löytää jyvän. Sitä paitsi, ellet sitä tiennyt, EU kerää tullimaksuja, Kiina kerää tullimaksuja, Yhdysvallat kerää tullimaksuja. Se siitä vapaakaupasta."

Et vastannut kysymykseeni lainkaan. Tuo ensimmäinen lause sokeaan kanaan viitaten on käsittämätön tai sitten tarkoitat, että olen oikeassa.

EU kerää tullimaksuja vain EU:n ulkopuolelle tapahtuvan kaupan yhteydessä, silloin kun tulleja menee. Ei kotimarkkinoiden kaupasta. Sisämarkkinoilla ei tehdä minkäänlaista dokumenttia tavaran siirrosta viranomaisille päin. Tilastot kootaan yrityskohtaisesti jälkikäteen vain tilastoinnin vuoksi.

"Millä tavalla EU-jäsenyys on helpottanut kaupankäyntiä verrattuna siihen, että kuuluisimme pelkästään Euroopan talousalueeseen ilman EU-jäsenyyttä? Olimmeko ennen EU-jäsenyyttä ”Impivaarassa lokeroituneina”? Emme todellakaan."

Tuohon ensimmäiseen kysymykseen olen jo valottanut ylempänä varsin selvästi ja konkreettisesti. Mitä taas toiseen kysymykseen tulee, niin vastaus on pitkälti KYLLÄ. Lasse Lehtisen kirjoittama teos "Euroopan Umpisuoli" niiltä ajoilta kuvaa hyvin Suomen asemaa Euroopan syrjäkylänä. Mitä vähemmän ihminen on maailmaa nähnyt ja muualla asunut sitä enemmän hän fokusoituu omaan maahansa eikä hänellä ole viitekehystä tai perspektiiviä ymmärtää sitä kuinka muu maailma asian näkee.

"Olen todennut, että valtion pitäisi pystyä keskuspankkinsa kautta rahoittamaan omia toimintojaan."

Jos tarkoitat "rahoittamisella" setelinpainatusta, niin siinä tapauksessa tarkastelet vain sitä kuinka rahapolitiikkaa käytännössä hoidetaan. Sinänsä tämä ei liity EU-jäsenyyteen, vaan eurojäsenyyteen.

Euron myötä Suomella on valuutta, johon uskotaan maailmalla. Suomen markkaan meni luottamus markkinoilla toistuvasti. Suurin ongelma euron kohdalla on siinä, että euromaat eivät ole pitäneet kiinni yhteisesti sopimista pelisäännöistä. Yhteinen valuutta kun edellyttää joko yhteistä valtiontaloutta tai sitten täydellistä kurinalaisuutta koskien valuuttaunioniin kuuluvien valtioiden velkaantuneisuusastetta ja budjettien tasapainoa. Tämä on korjattavissa oleva asia. Mutta kuten vastaukseni painotuksesta pystyy havaitsemaan, pidän EU-jäsenyyttä ensisijaisena ja eurojäsenyyttä toissijaisena.

Käyttäjän HenriAitakari kuva
Henri Aitakari Vastaus kommenttiin #6

Voin tarkoittaa setelinpainatusta tai ylipäätään sitä, että valtio lainoittaa itse omia toimintojaan. Tämän kieltää nimenomaan Lissabonin sopimus, valtiot eivät saa keskuspankkiensa kautta luoda uutta rahaa talouteen. Sitä voivat tehdä vain yksityiset liikepankit. Tällä ei siis ole tekemistä euron kanssa, koska sama sääntö koskee myös niitä EU-maita, jotka käyttävät omaa valuuttaansa.

Ja varmasti vapaakauppa ja EU helpottavat kaupankäyntiä, mutta kyse onkin nyt ihan muista asioista kuin siitä, miten helppoa kaupankäyntimme on. Jos hiukan tutkit maailmanlaajuista auto-, lentokone-, ja laivaliikennettä, on aika erikoista, ellet näe mitään ongelmaa.

Sokealla kanalla tosiaan tarkoitin, että olet oikeassa yhdessä asiassa. IPU ei näe tulleja minään peikkona, joita ehdottomasti pitäisi pystyä välttämään.

Köyhyyden väheneminen on osittain oikein. On kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, katsotaanko äärimmäiseksi köyhyydeksi 2 dollaria päivässä vai 1 dollari päivässä. Määritelmää on muutettu, ja se vaikuttaa tietysti siihen, miltä lopputulos näyttää. Tosiasiassa maailman köyhimmät valtiot ovat länsimaisten korporaatioiden talutusnuorassa ja korruptoitunut hallinto edesauttaa länsimaiden asiaa, ei kehitysmaiden.

Tällä erää en ehdi enempää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #7

"Ja varmasti vapaakauppa ja EU helpottavat kaupankäyntiä"

Kuka on antanut EU:lle luvan rahastaa ja kiristää Euroopan vapaakaupassa? Maita jotka eroavat uhataan vapaakaupan loppumisella ja EU:n ulkopuoliset Euroopan maat joutuvat maksamaan jäsenmaksua vastaavan sakkomaksun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

"Maita jotka eroavat uhataan vapaakaupan loppumisella"

Tietysti eroaminen EU:sta johtaa vapaakauppasopimuksen raukeamiseen. Uusi sellainen voidan sitten solmia, esimerkiksi ETA-järjetselyin neuvottelutuloksena, mutta kun sopimuksesta irtaudutaan, niin sen sopimuksen antamat edutkin lakkaavat. Mitä ihmettelemistä tässä on?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Uusi sellainen voidan sitten solmia"

Tai olla solmimatta ja juuri se on kiristystä jota EU harrastaa kaupankäynnillä. Mitä se EU:lle kuuluu jos Suomi käy kauppaa EU:sta eronneiden brittien kanssa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

EU on yksi kokonaisuus, jolla on rahkeita neuvotella itselleen parempia sopimuksia kuin yksittäisillä valtioilla. Sama kuin kysyisit mitä se Helsingille kuuluu, jos Kajaani haluaa käydä vapaakauppaa Venäjän kanssa.

Jos naiivisti uskot, että ilman EU:ta Suomi voisi helpommin saada aikaiseksi jonkinlaisen vapaakauppasopimuksen Englannin kanssa kuin EU:n myötä, niin silloinkin pitää ottaa huomioon, että Suomella on nyt koko EU:n laajuiset neljänsadan miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, joista sitten vapaaehtoisesti luovuttaisiin kädet ristissä, että niidenkin kanssa voitaisiin tuskallisten neuvottelujen tuloksena jotain aikaan saada, ehkä.

Suomen EU-jäsnyyteen liitty myös paljon sellaista, mitä muiden maiden kohdalla ei tarvitse huomioida, kun ajattelee Suomen geopoliittista asemaa ja Venäjän hajottamispolitiikkaa tähtäimenä etupiirinsa laajentaminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #11

"Sama kuin kysyisit mitä se Helsingille kuuluu, jos Kajaani haluaa käydä vapaakauppaa Venäjän kanssa."

Kajaanin perustuslaissa ei taida lukea Kajaanin olevan suvereeni valtio.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi maksaa EU:lle ja EU asettaa Suomelle haittoja ja kustannuksia. Mitään järkeä tässä ei Suomen kannalta ole, vain jokin harhautunut ideologia kuten oli Neuvostoliitossakin. Onneksi EU:n kuuluu muita, demokraattisia maita jotka eivät nöyristele Suomen tavoin.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Aivan oleellista asiaa, erittäin hyvä ja tärkeä kirjoitus jälleen, kiitos Henri.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset