Henri Aitakari Mahdollisen maailman suuntaviivoja

Sote on kaadettava!

Itsenäisyyspuolue on ottanut kantaa sote-uudistukseen mm. viime kuntavaalien ohjelmassaan. Siinä todettiin, että kaavailtu sote-uudistus uhkaa romuttaa julkisen terveydenhuollon, joka on jäämässä voitontavoittelijoiden armoille. Varoitimme myös asiakasmaksujen noususta ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Edelleen ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito on pidettävä kuntien ohjauksessa, eikä hoidosta saa tulla kenenkään lypsylehmää. Myös omaishoitajien aseman parantamisen otimme esille. Totesimme myös, että sote-uudistus on niin valtava muutos, että se olisi pitänyt toteuttaa kokeilujen kautta.

Lisäksi Antti Pesonen kirjoitti blogissaan siitä, että maakuntamallista tulee täysin torso, kun maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta. Itse sanoin tv:n vaalitentissä, että sote on kaadettava, eikä sillä ole väliä, kuka sen kaataa. Lisäksi kerroin alkuvuodesta tekemässäni lehtijutussa, miten uudistus keskittää kaiken sote-vallan maakuntien keskuskaupunkeihin pienempien kaupunkien jäädessä täysin statisteiksi. Uskomatonta, että Keskusta haluaa toteuttaa tällaista keskittämispolitiikkaa.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on kaatumassa. Siihen ei tunnu uskovan enää kuin puheiden tasolla valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ehkä soten kaataa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, ehkä kokoomuksen ja kokoomuslähtöiset kansanedustajat yhdessä Paavo Väyrysen kanssa, ehkä se törmää edelleen perustuslakiin. Runsaassa vuodessa ei ole soten osalta juuri mikään muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat sitä edelleen. Vain säästölaskelmat ovat täsmentyneet, ja niiden osoittaessa pyöreätä nollaa, on usko hiipumassa hiljalleen myös hallituspuolueiden riveissä.

Yhä selvemmäksi on käynyt, ettei sote-uudistuksessa ole kyse mistään muusta kuin valtavasta rahansiirrosta yksityisiin taskuihin, ja tätä siirtoa ohjataan valtionhallinnon taholta kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Tämä näkyy erityisen selvästi Keskustan kannatusluvuissa, ja on syytä näkyäkin. Kokoomus tunnetaan yksityistämishalustaan, Keskustaa ei niinkään ennen Sipilää. Saattaa jopa olla, että Keskustan kannatukseen ei tule mitään tilapäistä laskua, vaan jatkuva hiipuminen. Keskusta voi kadota Sipilän ansiosta kokonaan puoluekartalta. Ruotsissahan vastaavalle puolueelle on niin käynyt jo ajat sitten. Keskustan/Maalaisliiton historia on loistokas, etenkin siltä ajalta, jolloin se yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Nyt se on tuhoamassa omaa aikaansaannostaan. On ymmärrettävää, että silloin putoaa korkealta ja kovaa vauhtia.

Ihmettelen suuresti, miksi kukaan haluaa sote-uudistusta, jossa tuhotaan vaivalla rakennettu hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuolto. On puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä. Ne eivät tule toteutumaan kenenkään muun kuin hallituksen ja heidän neuvonantajiensa laskelmien mukaan. Ei siis saada edes säästöjä. Ja miten voitaisiinkaan saada, jos julkisesta palvelutuotannosta siirrytään yksityiseen, jonka on jostain otettava voittonsa. Se ”jostain” on yleensä työntekijöiden selkänahasta heikentämällä työehtoja, tai sitten tarjoamalla heikompia palveluja, yleensä kumpaakin.

Maakuntia olisi pitänyt olla selvästi vähemmän ja niille olisi pitänyt antaa verotusoikeus, jotta hallinnosta kuntien ja valtion välillä olisi voinut tulla edes teoriassa toimiva. Nyt maakunnilla tulee olemaan tarjottavanaan pelkkää eioota. Meillä ns. huippuunsa kehittyneessä maassa ei ole varaa sairaaloihin, ei ole varaa kouluihin, ei ole varaa vanhustenhoitoon, ei ole varaa päiväkoteihin, ei ole varaa edes pitää omaa omaisuuttamme itsellämme, ei ole varaa mihinkään muuhun kuin yksityistää kaikki julkiset toiminnot. Paljon muuta ei voi odottaakaan maalta, jolla ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa eikä omaa rahaa ja joka antaa verovarojensa valua maasta pois ilman mitään kontrollia.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kaiken kaikkiaan kun arvioidaan nykyisen hallituksen toimintaa ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua, niin voidaan todeta, että asiat eivät ole menneet kuin Strömsössä, ks. alla:

"Valtioneuvosto on 1 päivänä marraskuuta 2007 oikeusministeriön esittelystä antanut ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Ne korvaavat valtioneuvoston periaatepäätöksillä aiemmin annetut ohjeet taloudellisten vaikutusten arvioinnista (1998), ympäristövaikutusten arvioinnista (1998), yritysvaikutusten arvioinnista (1999) ja aluekehitysvaikutusten arvioinnista (2003). Uusia ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista ryhdytään soveltamaan välittömästi uusiin säädöshankkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan jo käynnistyneisiin hankkeisiin.

Ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista täydentävät Hallituksen esityksen laatimisohjeita (2004), joissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin ja edellytetään, että hallituksen esityksissä lyhyesti selostetaan ehdotettujen säännösten vaikutukset eli säännösten soveltamisesta aiheutuvat seuraukset.

Vaikutusarviointi kattaa säädösehdotuksen taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita. Ohjeissa kuvataan vaikutusalueittain, mitä erilaisilla vaikutuksilla käytännössä tarkoitetaan, miten erilaisia vaikutuksia voidaan arvioida sekä millaisia menetelmiä ja tietolähteitä vaikutusten arvioimiseksi on hyödynnettävissä.
Ohjeita täydentävää vaikutusalakohtaista tietoa, vaikutusarviointiesimerkkejä ja tietoja vaikutusarvioinnissa hyödynnettävissä olevista asiantuntijatahoista on koottu oikeusministeriön verkkosivuille Paremman sääntelyn osioon.

Ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista noudatetaan lakien valmistelun ohella soveltuvin osin lakeja alemmanasteisten säädösten eli asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen valmistelussa. Ohjeita tulee hyödyntää myös arvioitaessa vaikutuksia Suomen kannalta niin EU-asioiden valmistelussa kuin hyväksyttäessä ja saatettaessa voimaan kansainvälisiä velvoitteita.

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista."

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellisiin viesteihini liittyen, mm. "Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista" -tekstilainaukseen suhteuttaen meneillään olevaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua, kannattaa katsoa vielä alla olevat lainkohdat 42 § ja 43 § Oikeusministeriön työjärjestyksestä (670/2006):

42 § Säädösehdotusten toimittaminen tarkastettavaksi

Valtioneuvoston ohjesäännön 30 §:n mukaan* oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitettavat laki- ja asetusehdotukset tarkastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka antaa tarkastettavaksi toimittamisesta tarkemmat ohjeet.

43 § Laintarkastus

Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon voimassa oleva oikeus ja ehdotusten laatimista koskevat ohjeet. Niin ikään on huolehdittava siitä, että ehdotus on esitystavaltaan täsmällinen ja johdonmukainen sekä sanonnaltaan virheetön ja ymmärrettävä samoin kuin että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat asiallisesti samansisältöiset.

Jos säädösehdotus osoittautuu niin puutteelliseksi, ettei tarvittavien korjausten ja huomautusten tekeminen tarkastuksen yhteydessä käy sopivasti päinsä, on ehdotus palautettava valmistelijalle, jolle on samalla ilmoitettava todetuista puutteista ja virheistä.

Osastopäällikölle on ilmoitettava tarkastuksessa esiin tulleista oikeusministeriön toimialan kannalta merkittävistä asioista sekä tarpeen mukaan ehdotuksen palauttamisesta 2 momentin nojalla valmistelijalle.

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060670

*= 30 § Laintarkastus

Laki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030262

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset